Avainsana: näyttelijä

January Jones

January Jones on yhdysvaltalainen näyttelijä. Jonesin roolitukset tämän blogin teemojen ja lajityyppien osalta ovat varsin vähäiset. Jones oli naispääosassa Max Makowskin pienimuotoisessa kauhuelokuvassa Taboo (2002), sivuosassa Tommy Lee Jonesin rikosdraamassa The Three Burials of Melquiades Estrada (2005), naispääosassa Diane Krugerin kanssa Jaume Collet-Serran toimintatrillerissä Unknown (2011), naispääosassa Roger Donaldsonin rikosdraamassa Seeking Justice (2011), sivuosassa Matthew Vaughnin supersankaripätkässä X: First Class (2011), naispääosassa Millerin veljesten länkkärielokuvassa Sweetwater (2013), naispääosassa Andrew Niccolin sotajännärissä Good Kill (2014) ja sivuosassa Nick Cassavetesin toimintajännärissä God is a Bullet (2023).

January Jones is an actress from the United States. Jones’ roles in themes and genres most heavily associated with this blog are scarce. … But there are a few and some of them are quite good. She had a minor role in Max Makowski’s low-budget horror feature Taboo (2002), in a supporting role in Tommy Lee Jones’ crime drama The Three Burials (2005), had a female leading role along with Diane Kruger in Jaume Collet-Serra’s action thriller Unknown (2011), a female lead in Roger Donaldson’s crime drama Seeking Justice (2011), a supporting role in Matthew Vaughn’s super hero action film X: First Class (2011), a female lead role in Miller brothers’ western Sweetwater (2013), a female lead in Andrew Niccol’s war thriller Good Kill (2014) and a supporting role in Nick Cassavetes’ action thriller God is a Bullet (2023).

Natasha Henstridge

Natasha Henstridge on kanadalainen näyttelijä. Henstridge nousi kuuluisuuteen (ainakin kauhuelokuvan lajityypin sisällä) heti ensiesiintymisellään ja vieläpä pääroolissa Roger Donaldsonin modernissa kauhuklassikossa Species (1995). Donaldsonin elokuva sai lopulta kaksi jatko-osaakin, joissa kummassakin Henstridge oli mukana. Vauhdikkaan lähtökiidon jälkeen Henstridge teki naispääosarooli Albert Pyunin tieteisjännärissä Adrenalin: Fear the Rush (1996) vastanäyttelijänään Christopher Lambert ja Ringo Lamin toimintajännärissä Maximum Risk (1996) vastanäyttelijänään Jean-Claude van Damme. Pääosin Henstridge on kuitenkin jäänyt pienimuotoisten jännärien näyttelijäksi. Toki vuosien saatossa hänet on iloksemme nähty myös hieman paremminkin tunnetuissa tapauksissa, kuten naispääosa John Carpenterin tieteiskauhussa Ghosts of Mars (2001), naispääosa Gérard Pirès’n jännärissä Riders (2002), sivuosa Marcel Langeneggerin rikosdraamassa Deception (2008) ja David Tennantin jännärissä Home Invasion (2016).

  • Aulajulisteet ja valokuvat: Maximum Risk (Ringo Lam, 1996)
  • Aulajulisteet ja valokuvat: Ghosts of Mars (John Carpenter, 2001)
  • Aulajulisteet ja valokuvat: Species (Roger Donaldson, 1995)
  • Aulajulisteet ja valokuvat: Species 2 (Peter Medak, 1998)

Natasha Henstridge is a Canadian actress. She first jumped into the collective consciousness of horror genre fans around the globe with her debut role – which was also a leading role to boot – in Roger Donaldson’s science fiction horror film Species (1995). That movie inevitably later on spawned a number of sequels and spin-off films and two of them had Henstridge in them. After her major leap into the world of movies she was quickly seen in low-budget action films such as a female lead in Albert Pyun’s science fiction thriller Adrenalin: Fear the Rush (1996) opposite to Christopher Lambert and a female lead in Ringo Lam’s action thriller Maximum Risk (1996) opposite to Jean-Claude van Damme. Henstridge has later on been seen mainly in many low-budget and low-quality thrillers over the years. However, to our joy, she has also acted in a few more noteworthy entries such as a female lead in John Carpenter’s Ghosts of Mars (2001), female lead in Gérard Pirès’ thriller film Riders (2002), a supporting role in Marcel Langenegger’s crime drama Deception (2008) and David Tennant’s thriller film Home Invasion (2016).

Natasha Henstridge in this blog:

  • Posters, lobby cards and photographs: Maximum Risk (Ringo Lam, 1996)
  • Posters, lobby cards and photographs: Ghosts of Mars (John Carpenter, 2001)
  • Posters, lobby cards and photographs: Species (Roger Donaldson, 1995)
  • Posters, lobby cards and photographs: Species 2 (Peter Medak, 1998)

Sandra Bullock

Sandra Bullock on yhdysvaltalainen näyttelijä. Tämän blogin kiinnostusten ja teemojen osalta Bullockin läpimurtoelokuvana voi aivan hyvin pitää sivuosaa Marco Brambillan komediallisessa tieteisjännärissä Demolition Man (1993) vaikkakin Bullock oli ehtinyt mukaan myös samana vuonna ilmestyneeseen George Sluizerin kauhuelokuvaan The Vanishing (1993). Bullock sai Demolition Man -elokuvan roolistaan aikanaan kuraa niskaansa – tämän blogin pitäjän mielestä aivan syyttä suotta -, mutta seuraavana vuonna ilmestynyt Jan de Bontin toimintaelokuva Speed (1994) otettiin jo paljon suopeammin vastaan. Viimeistään Bullockin päärooli Irwin Winklerin teknotrillerissä The Net (1995) varmisti, että Bullock osaa näytellä isolla skaalalla. Bullock näyttelee luonnikkaasti laajaa kirjoa erilaisia hahmoja monissa eri tyylilajeissa ja vaikka monet muistavat hänet juuri romanttisista tai toiminnallisista komedioista, ei pidä unohtaa, että Bullock on tehnyt urallaan myös jännityselokuvia (esim. Barbet Schroederin Murder by Numbers (2002)), kauhuelokuvia (esim. Susanne Bierin Bird Box (2018)) ja tieteiselokuvia (esim. Alfonso Cuarónin Gravity (2013)) . Sandra Bullock tässä blogissa:

  • Elokuva-arviot: Bird Box (Susanne Bier, 2018)
  • Elokuva-arviot: Ocean’s Eight (Gary Ross, 2018)
  • Aulajulisteet ja valokuvat: The Net (Irwin Winkler, 1995)

Sandra Bullock is an actress from the United States. Regarding the interests and themes of this blog, we would like to think that her break through into international arena was a supporting role in Marco Brambilla’s science fiction thriller Demolition Man (1993) although she had already appeared in a supporting role in George Sluizer’s horror movie The Vanishing that same year. Bullock received negative reviews from her performance in the Demolition Man. The blog keeper here thinks she did not really deserve that kind of treatment at all and in fact a year later her – somewhat similar – performance in Jan de Bont’s action thriller Speed (1994) was not met similarly. Finally in 1995 Bullock proved that she can carry a film all by herself in Irwin Winkler’s technological thriller The Net (1995). Bullock has proven that she can act in a wide range of roles in a wide range of genres. Although many casual readers may remember her from action comedies and romantic comedies, we must kindly remind that she has also starred in horror (for example Susanne Bier’s Bird Box (2018)), science fiction (for example Alfonso Cuarón’s Gravity (2013)) an in thriller films (such as Barbet Schroeder’s Murder by Numbers (2002)).

Sandra Bullock in this blog:

  • Movie review (in Finnish only): Bird Box (Susanne Bier, 2018)
  • Movie review (in Finnish only): Ocean’s Eight (Gary Ross, 2018)
  • Posters, lobby cards and photographs: The Net (Irwin Winkler, 1995)

Asami Sugiura

Asami Sugiura on japanilainen näyttelijä. Sugiuran ura on keskittynyt vahvasti aikuisviihdeteollisuuden, pinku-elokuvien ja kauhuelokuvien ympärille ja varsinaista kansainvälistä läpimurtoroolia Sugiuralla ei ole ollut. Sugiuran uraa seuraavat tietenkin ymmärtävät Sugiuran valitsemien roolien ”rajuuden” ja erityisesti kauhuelokuvien kohdalla hänhän on tuttu nimi erittäin ylitsevuotavien rajujen kehokauhuelokuvien näytteljänä.

Asami Sugiura tässä blogissa:

Asami Sugiura is a Japanese actress. She is known for her roles in adult films, pinku films and horror films. The horror films are of special interest to this blog and while she doesn’t have a specific break through film from which she would have gained international fame, we must understand that her roles are mainly in quite niche, extremely violent and over-the-top body horror films on Japan!

Asami Sugiura in this blog:

Shauna Macdonald

Shauna Macdonald on skotlantilainen näyttelijä. Macdonaldin ensiesiintyminen elokuvassa oli sivurooli Anthony Neilsonin rikostrillerissä The Debt Collector (1999). Kauhun lajityypissä Macdonald nostatti itsensä hetkessä koko lajityypin tietoisuuteen pääroolissa Neil Marshallin hurmeisen hektisessä selviytymistarinassa The Descent (2005). Tieteis-, toiminta-, kauhuelokuvien rooleja tuli sen seurauksena enemmänkin, muun muassa Simon Hunterin sekainen sotku Mutant Chronicles (2008), Jon Harrisin ohjaama jatko-osa The Descent: Part 2 (2009), Rupert Bryanin kökkö The Hike (2011), Paul Hyattin fantasiakauhu Howl (2015), Dennis Bartokin kauhumysteeri Nails (2017) ja Paul Raschidin tieteiskauhu White Chamber (2018). Macdonald on sittemmin ollut tekemisissä televisiotuotantojen kanssa, mutta toivomme kovasti, että näemme hänet vielä pääroolissa kunnon kauhuelokuvassa!

Shauna Macdonald tässä blogissa:

Shauna Macdonald is aScottish actress. Her first role in film was a minor role in Anthony Neilson’s crime thriller The Debt Collector (1999). In 2005 she instantly emerged as one of the modern Scream Queens in a leading in Neil Marshall’s modern horror classic The Descent (2005). After that she has gathered leading and supporting roles in science fiction, action and horror genres in films such as Simon Hunter’s mess of a film Mutant Chronicles (2008), Jon Harris’ The Descent sequel The Descent: Part 2 (2008), Rupert Bryan’s inferior rural horror The HIke (2011), Paul Hyatts’ fantasy horror Howl (2015), Dennis Bartok’s horror mystery Nails (2017) and Pauls Raschid’s science fiction horror White Chamber (2018). Recently Macdonald has been seen mainly in television productions but we sure do hope that will see her act in a leading role in a horror film in the future!

Shauna Macdonald in this blog:

Ice Cube

Ice Cube on yhdysvaltalainen muusikko ja näyttelijä. Elokuvaroolien suhteen ensiesiintyminen tuli 1991 John Singletonin riskodraamaelokuvassa Boyz n the Hood (1991), mutta huomattavasti mielenkiintoisempi roolitus tuli 1992 Walter Hillin mehevässä toimintajännärissä Trespass. Cubella oli sivuosa sittemmin Luis Llosan kauhuelokuvassa Anaconda (1997) ja jaettu päärooli David O.Russellin toimintaseikkailussa Three Kings (1999). Rooli löytyi myös muun muassa John Carpenterin kauhuelokuvasta Ghosts of Mars (2001) sekä Lee Tamahorin toimintaseikkailusta xXx: State of the Union (2005).

Ice Cube tässä blogissa:

  • Aulajulisteet ja valokuvat: Trespass (Walter Hill, 1992)

Ice Cube is a musician and actor from the United States. His film debut as an actor came in John Singleton’s crime drama Boyz n the Hood (1991) but regarding the themes and genres of this blog, a much more interesting role followed in Walter Hill’s juicy action thriller film Trespass (1992). Cube has had some interesting supporting roles such as in Luis Llosas’ horror film Anaconda (1997) and John Carpenter’s Ghosts of Mars (2001). He has also appeared in divided lead role in David O.Russell’s action adventure Three Kings (1999) and Lee Tamahori’s action adventure xXx: State of the Union (2005).

Ice Cube in this blog:

  • Posters, lobby cards and photographs: Trespass (Walter Hill, 1992)

Bonnie Bedelia

Bonnie Bedelia on yhdysvaltalainen näyttelijä. Bonnie aloitti uransa television ja elokuvien parissa jo 1950-luvulla, joka saattanee tulla monille yllätyksenä. Isompaa menestystä Bonnie sai kuitenkin vasta 1980-luvulla, kun hän teki pääroolin Jonathan Kaplanin elämäkertadraamassa Heart Like a Wheel (1983) ja naispääosan Bruce Willisin vastanäyttelijänä John McTiernanin toimintaelokuvassa Die Hard (1988) sekä vastaavan roolin sen jatko-osassa, Renny Harlinin elokuvassa Die Hard 2 (1990). Alan J.Pakulan trillerin Presumed Innocent (1990) sivuosaroolin jälkeen Bedelia on näytellyt lähinnä pienissä rooleissa televisioelokuvissa ja televisiosarjoissa. Ura jatkuu kuitenkin edelleen (2024) ja yltää näin jo seitsemännelle vuosikymmenelle!

Bonnie Bedelia tässä blogissa:

Bonnie Bedelia is an actress from the United States. She started working in television and film industry as early as in 1950’s which may come as a bit of a shock to those who know her major work from the 1980’s. She gathered fame from her female lead role in Jonathan Kaplan’s biographical drama film Heart Like a Wheel (1983) and then acting as female lead in both John McTiernan’s action film Die Hard (1988) and it’s sequel, Renny Harlin’s action film Die Hard 2 (1990). She appeared in Alan J.Pakulas’ thriller film Presumed Innocent (1990) doing a supporting role but after that she has appeared in mostly television series, drama films and modest made-for-television productions. Her career is still going forward, however, and at the time of this writing (2024) her career has spanned seven decades! 

Bonnie Bedelia in this blog:

Melissa George

Alison Lohman on australialainen näyttelijä. Melissa oli nuorena kiinnostunut monista eri tanssilajeista. Rullaluistelu veti pidemmän korren ja Geroge päätyikin ennen näyttelijän uraansa jopa lajin ammattilaisurheilijana Australian mestariksi saakka. Alku näyttelijänä oli Australiassa lähinnä television parissa sekä myöhemmin elokuvien sivuosissa (esimerkiksi Alex Proyasin tieteiselokuva Dark City (1998), Steven Soderberghin The Limey (1999) ja David Lynchin Mulholland Dr. (2001)). Murtautuminen sivurooleista päärooleihin tuli Andrew Douglasin kauhuelokuvan The Amityville Horror (2005) yhteydessä. Siitä lähtien George onkin sitten hemmotellut kauhun lajityypin ystäviä rooleillaan muun muassa John Stockwellin elokuvassa Turistas (2006), Tom Shanklandin elokuvassa WAZ (2007) ja täydellisellä lajityypin kunnarilla David Sladen elokuvassa 30 Days of Night (2007). Viimeksi mainittu jättääkin George jo pysyvästi modernien kauhuelokuvien tähtien aikakirjoihin. Onneksi lisääkin seurasi: Amanda Gusackin rikosmysteeri The Betrayed (2008), päärooli Christopher Smithin kauhumysteerissä Triangle (2009) ja vaikka Julian Gilbeyn seikkailuelokuvaa ja selviytymiskauhua yhdistävä erinomainen A Lonely Place to Die (2011). Vaikka George on sittemmin näytellyt muidenkin lajityyppien elokuvissa, elämme toivossa, että George nähdään vielä pääroolissa jännitys- tai kauhuelokuvassa (tai useammassakin, mikä ettei!).

Melissa George tässä blogissa:

Melissa George is an Australian actress. In youth she was interested in dancing and later in roller skating in which sport she became a professional athlete and even won the Australian championship. Later on she began acting and started out in Australian television. She soon graduated into film industry and got minor roles in many films (such as Alex Proyas’ Dark City (1998), Steven Soderbergh’s The Limey (1999) and David Lynch’s Mulholland Dr. (2001). Breaking from supporting roles to leading roles came in Andrew Douglas’ horror film Amityville Horror (2005) and since then we have been pampered with George in many genre films such as John Stockwell’s The Turistas (2006), Tom Shankland’s WAZ (2007) and a home run ass-kicking lead in David Slade’s 30 Days of Night (2007), which role most certainly has secured George as one of the female horror stars of the current century so far. Luckily she has continued to offer roles in crime and horror vein: Amanda Cusack’s crime mystery The Betrayed (2008), a leading role in Christopher Smith’s horror mystery film Triangle (2009) and why not throw in a superb survival horror film A Lonely Place to Die (Julian Gilbey, 2011). Since then we’ve seen a gradual shift back to television and other film genres but we’re certainly hoping to see her in horror, thriller and crime films in coming years.  

Melissa George in this blog:

Alison Lohman

Alison Lohman on yhdysvaltalainen näyttelijä. Nuoresta iästä alkaen Lohman oli kiinnostunut esittävistä taiteista ja elokuva-alalle jo viisivuotiaana ääninäyttelijän roolissa. Varsinaisia elokuvarooleja alkoi tulla 1990-luvun lopussa ja Lohman esiintyikin monenlaisissa sivuosissa vuosituhannen alun vuosina, joista hänen läpimurtoelokuvanaan voinee pitää roolitusta elokuvassa Peter Kosminskyn draamaelokuva White Oleander (2002) vastanäyttelijöinään Renée Zellweger, Michelle Pfeiffer ja Robin Wright. Tämän blogin kannalta mielenkiintoisia rooleja Lohman sai Ridley Scottin rikoskomediassa Matchstick Men (2003), Atom Egoyanin trillerissä Where the Truth Lies (2005) ennen kuin Sam Raimin kauhuhitti Drag Me to Hell (2009) asetti Lohmanin päärooliin. Sitä seurasi sivuosa hänen aviomiehensä Mark Neveldinen ja Brian Taylorin tieteiselokuva Gamer (2009) ja sivuosa Aaron Kaufmanin kauhumysteerissä Urge (2016) sekä sivuosa Shawn Crahanin tieteiskomediassa Officer Downe (2016). Tätä kirjoitettaessa (2024) Lohman on lopettanut elokuvauransa ja keskittyy kolmen lapsensa kasvattamiseen.

Alison Lohman tässä blogissa:

Alison Lohman is an actress from the United States. She wasn’t from a thespian family but was determined to work on acting starting from an early age. Her first movie contact was a voice role at an age of five. Acting roles in movies began to emerge in the late 1990’s and her break through role was in the Peter Kosminsky’s drama White Oleander (2002) where she had a supporting role to such names as Renée Zellweger, Michelle Pfeiffer and Robin Wright. The most interesting roles of her concerning the themes and genre interests of this blog were her supporting role in Ridley Scott’s crime comedy Matchstick Men (2003), Atom Egoyan’s thriller Where the Truth Lies (2005) and finally her home run leading role in Sam Raimi’s horror hit Drag Me to Hell (2009). After that she officially retired from acting although she did some supporting roles for movies such as his husband Mark Neveldine’s and Brian Taylor’s science fiction film Gamer (2009), Aaron Kaufman’s horror mystery Urge (2016) and Shawn Crahan’s science fiction comedy film Officer Downe (2016). As of this writing (2024) she has quit acting in movies and is focusing on raising her three children.  

Alison Lohman in this blog:

Sharon Stone

Sharon Stone on yhdysvaltalainen näyttelijä. Alun pitäen mallina toiminut Stone halusi vaihtaa alaa näyttelijäksi ja saikin sekalaisia rooleja, joista kiintoisimmat lienevät J. Lee Thompsonin toimintakomedia King Solomon’s Mines (1985) ja sen jatko-osa, Gary Nelsonin Allan Quatermain and the Lost City of Gold (1986). Tarvittiin ohjaaja nimeltä Paul Verhoeven nostamaan Stone parempiin roolituksiin ja vuoden 1990 Total Recall oli Stonelle selkeä läpimurtoelokuva. Sen jälkeen Stone saikin pääroolin Frank De Felittan psykologisessa kauhutrillerissä Scissors (1991), naispääosan John Frankenheimerin trillerissä Year of the Gun (1991), jaetun naispääosan Roy Londonin rikosdraamassa Diary of a Hitman (1991) ja naispääosan Charles Finchin rikosdraamassa Where Sleeping Dogs Lie (1991). 1991 oli siis Stonelle kiireinen vuosi! Mikään näistä ei ollut kuitenkaan kovin iso tuotanto, mutta Verhoeven pamautti Stoneen kriittisesti suhtautuneilta kriitikoilta ilmat pihalle vuoden 1992 sensaatiollaan Basic Instinct, jonka jälkeen Stone oli kertaheitolla Hollywoodin A-listalla.

Sharon Stone tässä blogissa:

Sharon Stone is an actress from the United States. Originally a model she wanted to transform herself to be an actor and found a myriad of odd small roles in the 1980’s; most memorable probably being J. Jee Thompson’s action comedy King Solomon’s Mines (1985) and it’s sequel, Gary Nelson’s Allan Quatermain and the Lost City of Gold (1986). It took a heavy hitter in the form of Paul Verhoeven to lift her up the next level. That happened in Verhoeven’s 1990 hit movie Total Recall which was a clear break through movie for Stone. After that she found herself in a leading role in Frank De Felitta’s psychological horror triller Scissors (1991), female lead in John Frankenheimer’s thriller Year of the Gun (1991), a shared female lead in Roy London’s crime drama Diary of a Hitman (1991) and a female lead in Charles Finch’s crime drama Where Sleeping Dogs Lie (1991). So 1991 was a busy year for her! But none of those were particularly big hits and it was Verhoeven again who changed the world in his 1992 hit Basic Instinct which lifted Stone to immediate stardom.  

Sharon Stone in this blog:

  • Lobby cards, posters and photographs: Sliver (Philip Noyce, 1993)
  • Lobby cards, posters and photographs: Sphere (Barry Levinson, 1998)
  • Lobby cards, posters and photographs: Diary of a Hitman (Roy London, 1991)
  • Lobby cards, posters and photographs: Scissors (Frank De Felitta, 1991)
  • Lobby cards, posters and photographs: Total Recall (Paul Verhoeven, 1990)
  • Lobby cards, posters and photographs: Above the Law (Andrew Davis, 1988)